Rentoutumisvinkkejä

Juttelimme tuossa erään tuttuni kanssa rentoutumisesta, ja hän huokaisi: ”Millaistahan meditointia sitä pitäisi alkaa harrastaa, että saisi vähän rauhoitettua elämää, ja kun niitä tapojakin on niin monenlaisia?” Siitä innostuneena tulikin mieleeni kirjoitella hyvin yksinkertaisia, helposti lähestyttäviä rentoutumisvinkkejä. Näistä on helppo aloittaa jo tänään!

Yksi yleisimpiä rentoutusharjoituksia on ”kehon skannaus”-tyyppinen harjoitus, jossa käydään läpi eri kehonosat aistimalla niihin rentoutta, pehmeyttä, lämpöä ja painon (tai keveyden) tunnetta. Voit mennä aluksi makuuasentoon ja nostaa vaikka jalat sohvalle, jos haluat. Villainen pörröviltti auttaa ainakin meitä vilukissoja. Sulje silmät ja vie huomio varpaisiin, ja ajattele mielessäsi: ”varpaat ovat aivan pehmeät, lämpimät ja rennot.” Etene sitten hitaasti kehoa ylöspäin, ajatellen: ”jalkaterät ovat aivan rennot…” Käy läpi jalat koko pituudeltaan. Aisti sitten lantio ja tunne sen paino lattiaa vasten. Rentouta lantio ja anna sen ikään kuin sulaa paikalleen. Rentouta vatsa, selkä, rintakehä, hartiat, niska ja kaula. ”Skannaa” sitten käsivarret, alkaen sormenpäistä. Käy lopuksi mielessäsi läpi pään alueet: takaosa, päälaki, korvat, otsa, kasvot, leuka. Silmien rentouttaminen valahduttaa viimeistään koko kehon rennoksi. Kuvittele mielessäsi, kuinka kaikki silmien lihakset pehmenevät. Myös suun alueelta voit käydä läpi kaikki kohdat – kitalaen, ikenet, kielen.. Lopuksi voit vielä aistia koko kehon kerralla ja huomata, kuinka et välttämättä enää erota eri kehonosia toisistaan täydellisen rentoutumisen ansiosta. Käytä harjoitukseen mukavasti aikaa. Kun harjoittelet aina silloin tällöin, niin kehon skannaus ja kokonaisvaltainen rentoutuminen onnistuu tarvittaessa nopeamminkin esim. bussin penkillä tai ennen jotain sinulle tärkeää tilannetta. Vähitellen voi huomata mahdolliset jännitykset helpommin ja aiemmin, ja voi päästää niistä irti. Voit myös ajatuksissasi viedä lempeyttä ja rakkautta eri kehonosiin, varsinkin jos olet tuntenut, että ne kaipaavat hoitoa.

Meditointi on yksinkertaisesti sanottuna hyväksyvää, tietoista läsnäoloa (kuten esim. Jon Kabat-Zinn sen kuvailee kirjassaan ”Kehon ja mielen viisaus”). Kaikki tavat, joissa olemme tietoisia nykyhetkestä ja läsnä hetkessä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, toimivat meditointina. Kun lepäämme, voimme kehon skannauksen lisäksi aistia ääniä ja rentoutua niihin – ottaa ne vastaan sellaisina kuin ne siinä hetkessä ovat. Lentokoneessa tai autossa voimme antaa moottorin äänen rentouttaa, ja aistia, kuinka moottorin aiheuttama värinä tuntuu rintakehässä rentouttaen kaikki kehomme solut. Kuvittele tämän kokemuksen vaikutus itseesi ja hyvinvointiisi verrattuna tilanteeseen, jossa koko olemuksesi jännittyy, häiriintyy ja stressaantuu tuosta äänestä. Asenteen vaikutusta eri tilanteissa voi testata, ja voi huomata, kuinka koko tilanne muuttuu neutraaliksi tai jopa parantavaksi.

Voimme myös rentoutua/meditoida istuen, seisten, kävellen, äännellen, tanssien, joogaten ym. Voimme keskittyä aistimaan ilmavirran kosketusta kehollamme. Tai voimme keskittyä pelkästään omaan hengitykseemme. Tähän liittyviä harjoituksia on lukematon määrä, mutta yksinkertaisimmillaan voimme vaikkapa hidastaa hieman hengitystä ja pitää pienet tauot sisään- ja uloshengitysten välillä. Voimme myös kuvitella, kuinka jokainen sisäänhengitys antaa lisää energiaa ja jokainen uloshengitys rentouttaa.

Usein harjoituksen aikana ajatukset ja mielen myllerrykset tuntuvat häiritsevän ”tekemistä” eli tekemättömyyttä. Näihin ajatuksiin suhtautuminen on iso osa harjoitusta, eli voimme oppia näkemään ajatukset meistä erillisinä tapahtumina ottamalla katsojan ja tarkkailijan roolin, jolloin ajatusten teho laimenee. Voimme vain todeta, että siinäpä tuli ja meni sellainen ajatus, ja voimme hyväksyä sen liittämättä siihen sen kummempia tunteita. Meidän ei myöskään tarvitse pyrkiä mihinkään erityiseen – voimme vain olla, ja se on jo oikein. Harjoituksen avulla löytyy usein yhteys omaan ”sisimpään”, mikä tuntuu selkeyttävältä. Jokainen kokee harjoitukset omalla tavallaan.

Keho ja mieli ovat samaa kokonaisuutta, kehomieltä. Kun rentoutamme kehon, mielikin rentoutuu. Kun rentoutamme mielen, niin kehokin rentoutuu. Mielen vaikutus kehoon on nykytutkimuksenkin mukaan suuri. Tämä on asia, joka on esimerkiksi idän monissa kulttuureissa tunnettu jo pitkään. Voimme auttaa kehoamme voimaan paremmin, kun teemme asioita ja ajattelemme ajatuksia, jotka tuovat elämäämme iloa, rauhaa ja rakkautta. Vaikeassa tilanteessa rentoutusharjoitukset toimivat koko kehomielen eli koko ihmeellisen ”ihmiskokonaisuuden” parantajana.

Olen löytänyt itse oman tapani tehdä harjoituksia. Välillä hoksaan harjoitella enemmän, ja välillä menee pitkään, että en ”ehdi ajatella” koko asiaa. Vaikeassa elämänvaiheessa harjoitukset ovat olleet kuitenkin ratkaisevassa asemassa, ja olen kokenut jokseenkin suuren käännekohdan elämässäni juuri erään harjoituksen ansiosta, joten nautin siitä, että saan levittää rentoutumisen tuomaa hyötyä jopa työnikin puolesta. Joku voisi kuvitella, että olen seesteinen ja rauhallinen, mutta sisäinen kuohuntani saa aikaan melkoisia tunneryöppyjä, ahdistusta, hermostuneisuutta ja kiireen tuntua tasaisin väliajoin. Kun huomaan käyväni ylikierroksilla, otan rauhoittumiselle aikaa.

Liikuntalajini, joita tällä hetkellä harrastan ja ohjaan, ovat Nia, Shindo ja Asahi Health. Olen havainnut, että nämä lajit tasapainottavat minua erityisen hyvin. Nia saa inspiraatiota kamppailulajeista, tanssilajeista ja kehonhuoltolajeista. Siinä saa purkaa energiaa iskujen, potkujen ja blokkien avulla, ja käyttää ääntä! Samaan lajiin kuuluu oman itsensä kuuntelu, kehon monipuolinen kehittäminen ja hoito, sekä liikkeen ja tanssin ilo. Eräs ihana osallistuja sanoi tunnin jälkeen: ”Ihan kuin olisi hierottu sisuskaluja myöten”. Toinen kommentti oli tässä taannoin: ”Mä oon ihan punainen ja hiestä märkä, mutta tuntuu kuin olisin vain saanut lisää energiaa!” Shindo puolestaan on rentoutusvenyttely- ja itsehoitomuoto. Asahi Health-terveysliikunta tarjoaa koko kehon avaavaa liikettä ja mielenrauhaa. Voit lukea lajeista lisää näiltä Kuuntaus-sivuiltani.

Kehomieli-kokonaisuudesta on paljon kirjallisuutta. Paljon arkielämän vinkkejä sisältävät esimerkiksi kirjat ”Tiibetiläisen elämisen taito. Viisas keho, viisas mieli, viisas elämä.”, jonka on kirjoittanut Christopher Hansard, ja ”Mielen parantava voima”, joka on Tulku Thondupin kynästä. Yksi Asahi Health-terveysliikunnan kehittäjistä, Timo Klemola, on kirjoittanut muun muassa kirjan ”Mindfulness. Tietoisuuden harjoittamisen taito.”, joka avaa tietoisuustaitojen ja niihin liittyvien kehomielen harjoitusten historiallisia, filosofisia ja psykologisia perusteita. Mindfulness-kouluttaja Outi Rikolalta on tulossa piakkoin uusi ”Mindfulness ja stressi”-niminen kirja.

Nyt sitten vain testaamaan – saatat löytää uusia puolia itsestäsi!